Saturday, September 28, 2013

se aika vuodesta / the time of the year





Viimeinen hetki tehdä kasvio valmiiksi. Neljäs kasvio tässä taloudessa, neljäs viime hetki, neljäs katumus siitä ettei tehnyt kasviota valmiiksi jo viime viikolla ja neljäs hieno kasvio valmistumassa. (Kukaan ei ole vielä keksinyt hyödyntää isomman sisaruksensa edellisvuotista kasviota omassa projektissaan...)
Ja se villasukantekohetki. Jämähköt lankakerät saavat kyytiä. Hauskoja väriyhdistelmiä luvassa.

Last minute to finish the school project. Fourth flower herbarium in this household, fourth last minute, fourth regret of not making the whole thing last week, fourth fine herbarium on it´s way. ( And not one of the kids never  figured out they could actually cheat a little and use their older siblins herbarium in their own project! Oh the honesty and diligence...)
And the moment to make woolen socks. All kinds of left over yarns in good use. Fun colour combinations on their way.

5 comments:

  1. Voi hienoa ! Minun ei tarvinnut koulussa tehdä kasviota, olisin mielelläni tehnyt.

    ReplyDelete
  2. kuuluisi pirulauta minusta ihan jokaiseen kouluun kasvion tekeminen. Tai edes kotiin. Nykyään monet ovat niin irrallaan luonnosta etteivät erota kuusta koivusta (no liioittelen hiukan)

    ReplyDelete
  3. Et liioittele ollenkaan, Ranskassa eivät takuulla erota. Eivätkä tiedä vihenneksista tai hedelmistä, kasvaako ne puussa vai maassa ja niin edespäin.

    ReplyDelete
  4. Mäkin aina halusin tehdä kasvion, ja nyt olen saanut "seurata" tosiaan neljän kasvion syntyä. Tunnistan mahtavan paljon kasveja luonnossa. Iloitsen!
    Vaikuttaa siltä, että Suomessa kasvio on taas ihan muodissa kouluissa. Hyvä trendi.

    ReplyDelete
  5. Meillä oli 90-luvulla alaluokilla viimeisenä vuonna opettajana hieman vanhemman sukupolven edustaja. Silloin kokosimme kasviot. Ja minä hihkuin innosta, kerrankin jotain sellaista, jossa minä olen hyvä! Olin vapaa-ajalla useina vuosina (heti kun opin kirjoittamaan) koonnut kasvioita omatoimisesti, tykkäsin puuhasta kovasti. Prässäily kiehtoo vieläkin, aina on muistikirjan välissä jotain kuivumassa.

    En kyllä tiedä, mitä kokoamilleni kasvioille on tapahtunut... Luulen, että jossain ne ovat vielä tallella.

    Hyvä meininki tässä kasviossa!

    Ja hyvä väriyhdistelmä sukkaraidoissa, oikein mainio.

    ReplyDelete